Laura Haarala

Tausta:

Koulutukseltani olen kulttuurituottaja AMK (Humanistinen ammattikorkeakoulu) ja filosofian maisteri (Itä-Suomen yliopisto) Ammattikorkeakoulussa keskityin opinnoissani musiikki- ja kustannusalan tuotantotehtäviin. Pääaineenani yliopistossa opiskelin Suomen historiaa ja erikoistuin populaarikulttuurin- ja musiikin tutkimukseen. Vahvuuksiani ovat erityisesti musiikkiala, tapahtumatuotanto, viestintätehtävät sekä kansalais- ja järjestötoiminta.

Olen musiikin suurkuluttaja. Tämä onkin ollut punainen lanka kaikessa tekemisessä. Olen työskennellyt ja työskentelen ohjelmatoimistossa (Stupido Booking osa-aikaisesti) . Lisäksi toimin osa-aikaisesti toiminnanjohtajana Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry:ssä aina vuoden 2024 loppuun asti. Olen työskennellyt myös festivaaleilla ja ollut harjoitteluissa ja luottamustehtävissä erilaisissa kulttuurialan järjestöissä. Muun ohella olen kirjoittanut kirjoja musiikkiin liittyen. 

 
Mikä on ollut mentoroinnissa antoisinta ja miksi haluat tehdä sitä?

Olen kokenut mentoroinnissa kaikkein palkitsevimpana sen, että voin jakaa oman kokemukseni kautta syntynyttä tietoa ja auttaa toista eteenpäin kulttuurialan erilaisissa rooleissa. Toimin projektipäällikkönä, opettajana ja tuotantoassistenttina, joten tunnen monenlaisia työtehtäviä ja niiden haasteita käytännön tasolla. Tunnen myös musiikkialan kenttää laajasti ja tiedän, miten tärkeää vertaistuki ja käytännön neuvot ovat erityisesti alan alkuvaiheessa tai erilaisissa muutostilanteissa. Mentorina mielestäni on ollut antoisinta, että voin rohkaista mentoroitavaa löytämään omat vahvuutensa ja uskaltamaan kokeilla uusia asioita. Samalla myös itse opin uutta ja saan uusia näkökulmia, kun keskustelen eri taustoista tulevien ihmisten kanssa. Haluan tehdä mentorointia, koska kulttuuriala kehittyy parhaiten silloin, kun osaamista jaetaan ja tuetaan yhdessä.

Millaisia oivalluksia mentorointi on herättänyt omasta työstäsi?

Mentorointi on auttanut minua huomaamaan, että oma urapolkuni on rakentunut monenlaisesta osaamisesta ja kaikki aiemmat tehtävät ovat antaneet jotakin arvokasta, mitä pystyn nyt jakamaan toisille. Kun käyn mentoroitavan kanssa läpi hänen kysymyksiään, pystyn peilaamaan niitä omiin valintoihini ja siihen, miksi olen päätynyt tiettyihin ratkaisuihin esimerkiksi musiikkialalla, tapahtumatuotannossa tai järjestötyössä. Olen oppinut ymmärtämään omia vahvuuksiani paremmin ja huomannut, että oma kokonaisvaltainen osaaminen yhdistää tuotannon, viestinnän ja populaarikulttuurin historian. Keskustelut mentoroitavien kanssa tuovat usein eteen uusia aiheita ja kysymyksiä, joiden kautta myös oma ammatillinen identiteettini kehittyy.

Milloin mielestäsi mentorointi voisi olla tarpeellista? Kenelle suosittelisit prosessia?

Mentorointi on mielestäni hyödyllistä, kun ihminen haluaa suunnata omaa uraansa esimerkiksi opintojen loppuvaiheessa, ensimmäisiin opintojen jälkeisiin töihin hakeutuessaan tai kun harkitsee alan vaihtoa kulttuurialan sisällä. Suosittelen mentorointia myös niille, joilla on jo jonkin verran työkokemusta mutta jotka kaipaavat tukea esimerkiksi verkostoitumiseen, työtehtävien laajentamiseen tai uudenlaisissa projekteissa onnistumiseen. Omaan kokemukseeni perustuen voin sanoa, että eri vaiheissa on tärkeää saada mahdollisuus keskustella asioista, jotka mietityttävät arjessa tai uran kehityksessä. Mentorointi tuo usein uutta uskoa omiin mahdollisuuksiin ja auttaa näkemään oman osaamisen vahvuudet selvemmin.