Tuottajan työn ja tuotantoammattilaisuuden selittäminen ei ole helppo homma. Kulttuurituotannon ammattikorkeakoulututkinnosta ja eri tasoisista tapahtumatuottajan koulutuksista ja kursseista huolimatta tuottajan työ pakenee määrittelyä ja sen sisältö riippuu vastaajasta. 

Tuotantoammattilaisuus harvoin saa huomiota myöskään suuren yleisön silmissä. Ammatissa, jossa mahdollistetaan erilaisten tuotantojen saumaton sujuvuus ja vaikkapa suurten yleisötapahtumien onnistuminen, ollaan parhaimmillaan silloin, kun työ on tehnyt tekijänsä näkymättömäksi. Suuri yleisö ei näe eikä kuule tuottajan läsnäoloa, mutta sen puute kyllä välittyy yleisölle usein tapahtuman takkuamisena ja huonona asiakaskokemuksena.

 

Tavoitteena tuotantoammattilaisuuden määritelmä 

Luovien alojen tuottajien verkostoa kehittävä Tuottajakeskus Living Lab -hanke järjesti tammikuussa 2025 Tapahtumateollisuus NYT -seminaarissa työpajan, jonka tavoitteena oli työstää luovien alojen tuotantoammattilaisuuden ja tuottajaosaamisen sanoitusta. Jotta tuottajan työtä tekevät ja heitä palkkaavat luovien alojen ammattilaiset saisivat tuotantoammattilaisuudelle yleispätevän ja ymmärrettävän määritelmän. Jotta me kaikki tietäisimme, mitä tuottaja työkseen tekee. 

Työpajassa tuotantoammattilaisuus jaettiin kolmeen osaamisen tasoon: suorittavaan, asiantuntija– ja johtotasoon. Jokaisella tasolla on oma roolinsa, sisältönsä ja merkityksensä erilaisissa tuotannoissa, mutta yhteinen nimittäjä on tuottajaosaaminen. Suorittavan tason tuottajan työssä korostuu käytännön taidot, ripeys ja täsmällisyys. Asiantuntijatasolla vaaditaan jo syvempää ymmärrystä tuotantoprosesseista ja kykyä hallita kokonaisuuksia. Johtotason tuotantoammattilaiselta puolestaan edellytetään strategista ajattelua, taloudellista vastuunkantoa ja ihmisten johtamisen taitoa.

Työpajan aineistoa analysoidessa erityisen mielenkiintoista oli havaita, miten samat teemat – paineensietokyky, viestintä- ja vuorovaikutustaidot ja organisointikyky toistuvat eri tasoilla, joskin eri painotuksin. Suorittavalla tasolla paineensietokyky näkyy kykynä reagoida nopeasti yllättäviin tilanteisiin kentällä esimerkiksi tapahtuman aikana, kun taas johtotasolla se tarkoittaa kykyä tehdä vaikeita päätöksiä epävarmuuden keskellä. Kykyä viestiä ja olla vuorovaikutuksessa vaaditaan kaikilla tasoilla, mutta kenties eri sidosryhmien kanssa. Tuotantoammattilaisuus ei siis ole staattinen tila, vaan jatkuvaa liikettä tehtävien, vastuiden ja näkökulmien välillä.

Näkymättömän työn näkyväksi tekemisen merkitys

Tuottajakeskus Living Labin työpajassa syntyneet määrittelyt auttavat nostamaan esiin sitä kaikkea, joskus näkymättömäksikin jäävää osaamista ja työtä, jota tuotantoammattilaiset mitä monipuolisin tittelein ja toimeksiannoin tekevät. Työn sisältöjen ymmärrys sekä titteleiden merkityksen ja osaamisen tason yhteinen hahmottaminen on keskeistä, jotta tiedämme ketä ja mihin palkkaamme, kun palkkaamme tuottajan. Yhteisymmärrys on merkityksellistä myös tuottajalle itselleen – jotta ammattilaisen ansaitsema arvostus näkyy työssä, palkassa ja uralla etenemisen mahdollisuuksissa.

Työpajan aineistosta nousee esiin myös tarve tunnistaa ja tunnustaa tuotantoammattilaisuuden merkitys rakenteellisesti. Koulutuksen ja ammatillisen kehittämisen merkitys, urapolkujen näkyväksi tekeminen ja asiantuntijatiedon jakaminen ovat keskeisiä kehittämistehtäviä, joiden eteen Tuottajakeskus Living Lab tekee työtä. Erityisesti alueellisen yhteistyön kehittäminen ja tuottajaverkoston rakentaminen voivat vahvistaa alan arvostusta, merkitystä ja ammatti-identiteettiä.

Näppylähanskatuottajasta kohti kokemusta

Vuosia sitten sain kollegalta vakavan kehotuksen ottaa näppylähanskat pois kädestä. Työskentelin suuren kotimaisen rytmimusiikkifestivaalin artistituottajana. Työhöni kuului prosessiosaamista ja sen johtamista, isoja asiakokonaisuuksia ja esihenkilövastuita. Festivaalin päätyttyä ja viimeisen vetopäivän illan käännyttyä jo aamuyöksi raahasin autioituneella tapahtuma-alueella perässäni Palpan pullosäkkiä ja tuskailin alkavaa purkua. Tuolloin kollegani pysäytti minut ja käski vihdoin ottamaan ne näppylähanskat pois kädestä ja ryhtymään johtajaksi – siirtymään suorittavalta tasolta asiantuntijarooliin, mihin työnkuvankin puolesta olisin kuulunut.

Vaikka festivaalin jälkeisenä aamuyönä kehotus ei ihan heti johtanut suuriin oivalluksiin, hahmottuu se nyt vuosia myöhemmin tuottajan työn eri tasoina ja tuotantoammattilaisuuden monipuolisena luonteena. Oma tieni on kulkenut suorittavan tason näppylähanskatuottajasta asiantuntijatason kautta johtajaksi, ja jokaisella tasolla olen tarvinnut tuottajalle tärkeitä ominaisuuksia – käytännön älliä, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, organisointi- ja paineensietokykyä. 

Näppylähanskat kädessä aloitettu työ tuottajana lähtee liikkeelle usein juoksevista asioista ja käytännön työstä, Palpa-säkeistä, asiakaspalvelutehtävistä ja ilmoittautumislomakkeista. Ja kasvaa kohti laajempaa asiantuntijaroolia, jossa yhteistyötaidot ja tuotantoprosessin hallinta korostuu. Tuottajan työssä jokainen roudattu soitin, palveltu asiakas, kirjoitettu sopimus ja kiireen keskellä tehty päätös vie kokemuksesta kohti asiantuntemusta ja johtajuutta. Näppylähanskoista luopuminen ei tarkoita irtautumista käytännön tekemisestä, vaan se tarkoittaa kykyä nähdä, johtaa ja hallita kokonaisuuksia. Kun tunnistamme nämä tuotantoammattilaisuuden osaamisen tasot ja vaiheet – suorittajan, asiantuntijan ja johtajan – annamme tilaa tuottajan työn arvostukselle, osaamiselle ja sen kasvulle. 

Kirjoittaja on näppylähanskoja nykyään puutarhatöissä ahkerasti käyttävä, Tuottajakeskus Living Lab -hankkeen osatoteuttaja LiveFIN ry:n projektipäällikkö ja yhdistyksen toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

Tammikuussa 2025 Tapahtumateollisuus NYT -seminaarissa järjestetyn työpajan aineisto: Tuotantoammattilaisuus - Tuottajakeskus Living Lab 

Blogikirjoitus on julkaistu 4.6.2025 Tuottajakeskus Living Labin verkkosivuilla.